CRISTAL kasvaa - huippuvuosi takana ja uusia mahdollisuuksia edessä!

  • LINDA SALONIUS-PASTERNAK
  • 10.01.2017

CRISTAL Asunnot OY LKV:n taustalla olevan yrityksen liikevaihto on jatkanut hurjaa nousua. Olen ylpeä ja iloinen siitä, että haastavassa taloustilanteessa (v. 2013 =>) on kovaa työtä ja sinnikästä yrittämistä tuettu ja tästä kuuluu erityisen suuri kiitos asiakkailleni, jotka ovat uskoneet minuun ja kannustaneet - tiedätte keitä te olette! KIITOS!!

Yritykseni täytti 3.12.2016 tasan 3 vuotta. Yrittäjyys on palkitsevaa ja opettavaista, mielenkiintoista ja etenkin täysin pähkähulluakin monesti! Ylä- ja alamäkiä mahtuu mukaan - päivääkään en kuitenkaan vaihtaisi pois, sillä kaikesta oppii jotain eikä tylsää päivää ole.

Yksi vaikeimmista asioista yrittäjyydessä on monen kokeneemman yrittäjäkolleegan mukaan oikeanlaisen tiimiyhteisön saavuttaminen, juuri niiden oikeiden henkilöiden löytäminen - sellaisen tiimin saavuttaminen jossa jokainen tuo toisissaan parhaat puolet esille, kannustetaan toisiaan ja töihin on ilo mennä. Yksi yritykseni perustamisen tausta-ajatuksista olikin aikoinaan se, että kun nykytyöelämässä ajetaan itsemme monesti piippuun, olisi edes jotain järkeä siinä jos se tehtäisiin sitten sellaisen työn parissa ja sellaisessa porukassa jossa viihtyy ja on hyvä olla!

CRISTAL tiimi on nyt kasvanut. Meitä on nyt varsinaisesti viisi: kiinteistönvälitystä hoitaa minun lisäksi Sebastian Roschier. Myynnin tukena ja ohjaajana toimii Jenny Vento. Visuaalisesta ilmeestä pitää huolen Mimmi Brunnsberg-Harrod ja Emilia el Hattab avustaa tiimiä hallintoon ja talouteen liittyvissä asioissa. Kaikki puhumme sujuvasti suomea, ruotsia ja englantia.

Meillä on lisäksi ollut suuri ilo ja kunnia saada mukaan erittäin kiinnostavan lisän - kiinalaissyntyisen Suvi Qiun, joka osa-aikaisesti kartoittaa ja analysoi kiinnostavia käänteitä ja trendejä markkinoilla. Suvilla on erittäin vahva kansainvälisen liike-elämän tausta ja mielenkiinnolla odotamme mitä vuosi 2017 tuokaan mukanaan - myös CRISTALin liiketoiminassa on odotettavissa uutta joka palvelee tätä päivää sekä myös tulevaisuutta.

Olen vakuuttunut siitä että me tiiminä, yhdessä olemme juuri sitä mitä olen omassa yrityksessäni toivonut. Kaikki palaset ovat nyt paikallaan. Meillä on hauskaa yhdessä - ja sen huomaa, meillä on kaikilla intohimona työmme sekä uuden oppiminen, haluamme kehittyä ja palvella asiakkaitamme aina enstistä paremmin. Pyrimme jatkuvasti löytämään uusia keinoja ja väyliä jolla tukea asiakas- ja myyntityötämme.

Tervetuloa CRISTALiin Sebastian, Jenny ja Suvi! Kiitos rakkaat Emilia ja Mimmi siitä että teette työpäivistäni niin iloisia! Kiitos kaikki jo olemassa olevat asiakkaat että olette mahdollistaneet CRISTALin synnyn ja tervetuloa kaikki uudet ja tulevat asiakkaat mukaan positiiviseen tekemisen henkeen!

PARASTA UUTTA VUOTTA 2017 teille kaikille!

Linda Salonius-Pasternak

CRISTAL Asunnot Oy LKV:n perustaja ja omistaja

VELVOLLISUUS TEHDÄ ASBESTIKARTOITUS ASUINHUONEISTOJEN REMONTEISSA

  • 02.06.2016

Vuoden 2016 alussa tuli voimaan laki, joka asettaa aiempaa tiukempia vaatimuksia taloyhtiöissä tehtäville remonteille. Laki edellyttää, että sellaisissa purku- tai kunnossapitotöissä, joissa voidaan altistua asbestipölylle, tulee tehdä asbestikartoitus ennen remonttitöiden aloittamista.

Suomessa on käytetty asbestia rakennusmateriaaleissa vuosina 1922–1992. Asbestin käyttö kiellettiin 1993. Asbestia on käytetty mm. tasoitteissa, saumauslaasteissa, maaleissa, liimoissa, kaakeleissa, muovimatoissa, rakennuslevyissä, eristeissä, kuten putkieristeissä, ilmastointikana-vissa sekä vesikatto- ja julkisivumateriaaleissa. Materiaaleihin sitoutuneena asbestista ei ole vaaraa, mutta asbestipitoista materiaalia purettaessa, siitä voi vapautua ilmaan terveydelle haitallisia hiukkasia. Ennen vuotta 1994 rakennettujen rakennusten purettavien materiaalien mahdollinen asbesti pitää nykyisin kartoittaa ennen purkutyön aloittamista. Asbestikartoitusta ei pääsääntöisesti tarvitse teettää, jos huoneistossa tehdään vain vähäisiä töitä, kuten reikien poraamista seiniin tai kattoon.

Vastuu asbestikartoituksen teettämisestä on rakennuttajalla. Jos rakennuttajana on osakas, esimerkiksi kylpyhuoneremontin teettäjänä, hän vastaa. Jos remontin tilaa taloyhtiö, se vastaa. Asbestikartoituksen voi tehdä taho, jolla on “riittävää perehtyneisyyttä asbestiin”. Kartoitus on dokumentoitava. Mikäli kartoituksessa selviää, että rakenteista tai materiaaleista löytyy asbestia, tulee purkutyö teettää ”asbestipurkutyönä” siihen oikeutetulla ammattilaisella ennen varsinaisen remontin aloittamista.

Asbestikartoituksen ja mahdollisen asbestipurkutyön teettämisvelvollisuus kannattaa ottaa huomioon suunniteltaessa asuinhuoneistojen ja taloyhtiöiden remontteja. Erityisesti suurempien remonttien aikataulujen on ennustettu venyvän uusien työvaiheiden johdosta. Isännöintiliiton ohjeistuksen mukaan “Isännöinti voi hyväksyä huoneiston remontti-ilmoituksen taloyhtiön puolesta vasta asbestikartoituksen jälkeen”. Asbestipurkutöiden on puolestaan ennustettu nostavan remonttikustannusten hintoja.

LÄHTEET

Säädökset:

- Laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista(684/2015)

- Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (798/2015)

Taustamateriaalia:

Asbestin kartoitusvelvollisuus osakkaan huoneistoremontissa /kiinteistöliitto.fi

Hyvä tietää asbestista /omakotiliitto.fi

Uusi asbestilainsäädäntö voimaan vuoden 2016 alussa /työsuojelu.fi

Asbestilainsäädäntö muuttuu vuodenvaihteessa /rakennusliitto.fi

Asbestilaki tiukkenee – miten taloyhtiön pitää toimia? /kotitalolehti.fi

Artikkeli: "Uudet asbestimääräykset ajavat ihmiset kodeistaan entistä pidemmäksi aikaa" /yle.fi (31.11.2015)

Artikkeli: "Uusi asbestilaki voi nostaa remonttikuluja reippaasti" /kauppalehti.fi (7..1.2016)

Huoneistojen yhdistäminen taloyhtiöissä

  • 10.01.2016

Helsingin Sanomissa oli 22.11.15 artikkeli, joka käsitteli huoneistojen yhdistämistä asunto-osakeyhtiöissä. Asuntojen yhdistämiset eivät ole kovin yleisiä, Helsingin rakennusvirasto myöntää vuosittain vain muutamia kymmeniä lupia. Osasyynä tähän voidaan tietenkin pitää sitä, että naapuri ei myy ja sen vuoksi lupaa ei haeta, vaikka kiinnostusta asunnon yhdistämiseen olisikin.

Lähtökohtaisesti taloyhtiö hakee aina lupaa huoneistojen yhdistämiselle, koska taloyhtiö omistaa käytännössä rakennuksen. Huoneistojen yhdistämiselle vaaditaan poikkeuksetta rakennuslupa. Kun kaksi asuntoa yhdistetään, joudutaan aina puhkaisemaan jostakin kohtaa seinä, joka on yleensä kantava. Osakkaan on erittäin tärkeää laatia huolelliset suunnitelmat purettavasta seinästä sekä tehdä seinästä tarkat lujuus- ja kantavuuslaskelmat.

Asuntojen yhdistäminen - tai - pilkkominen - vaatii vähintään toimenpideluvan rakennusvalvontaviranomaiselta. Toimenpidelupa ei kuitenkaan aina riitä, erityisesti jos vesijohto- tai viemäripaikkoja muutetaan. Monet haluavat esimerkiksi siirtää keittiön paikkaa, vaikka entiseen makuuhuoneeseen. Jos näin on, tulee luvat selvittää tarkemmin. Aina on myös ensisijaisen tärkeää ja lain mukaista käyttää ammattilaista apuna suunnittelussa. Lupahakemusten taustalla keskeisenä ajatuksena on, että muutostyöt toteutettaisiin fiksusti ja oikein asukkaan kannalta. Ei sen takia, että viranomainen niitä vaatii. Asuntojen nettohyöty neliömäärän suhteen saattaa jäädä varsin pieneksi, mutta siinäkin asiassa ammattilais-suunnittelija osaa varmasti auttaa.

Lupahakemuksia asuinhuoneistojen yhdistämiselle hylätään verrattain harvoin, vastaavasti ison asunnon pilkkominen osiin tuo enemmän lupien hylkäämisiä. Jos olet laatinut asianmukaiset suunnitelmat huolellisesti ammattilaisen kanssa ja paperit ovat muutenkin kunnossa niin lupahakemuksen käsittely voi hyvinkin kestää vain parisen viikkoa. Jos taas suunnitelmat on tehty huolimattomasti ja viranomaiset joutuvat jatkuvasti kyselemään lisätietoja, niin luonnollisesti myös prosessi kestää silloin pidempään. Suunnitelmien laatiminen on prosessissa kaikkein tärkeintä. Kun huoneisto myydään voidaan sitä kaupata yhtenä kokonaisuutena, ostaja voi sitten mielensä mukaisesti joko pitää asunnon ennallaan tai laitattaa puhkaistun seinän umpeen.

Lyhyesti Helsingin yleiskaavasta

  • 10.01.2016

Yleiskaavasta ilmenee kunnan maankäytön yleispiirteinen suunnitelma. Yleiskaava koskee koko kunnan alueen maankäyttöä. Yleiskaava laaditaan, jotta voidaan yhteensovittaa ja ohjata muun muassa asutuksen, palvelujen, työpaikkojen sekä virkistysalueiden käyttöä. Yleiskaavaa käytetään myös apuna asemakaavojen laadinnassa. Kunta on vastuussa yleiskaavan laadinnasta. Kaavan hyväksyy kaupungin- tai kunnanvaltuusto. On myös mahdollista, että kunnat ovat laatineet yhteisen yleiskaavan. Kyseissä tapauksessa ehdotelman hyväksyy kuntien yhteinen toimielin ja vahvistuksen antaa ympäristöministeriö. Kaavan laadinnassa on useita työvaiheita, Helsingin yleiskaavan laadinta aloitettiin vuonna 2012.

Nykyisen yleiskaavaehdotelman pohjana on ollut Helsingin väestöennuste. Ennusteen mukaan Helsingissä olisi vuonna 2050 noin 860 000 asukasta. Helsingissä yleiskaavaa ollaan laadittu lähes joka kymmenes vuosi. Kaavaehdotelman mukaan Helsingistä halutaan tiivis kaupunki, jossa on useita keskuksia. Keskuksia yhdistäisi tiivis raideliikenne. Kantakaupunkiin toivottaisiin kaupunkibulevardeja. Helsinki halutaan säilyttää vihreänä kaupunkina, josta löytyy puistoja. Uudisrakennusta tulisi raideliikenteen solmukohtiin, kaupunkibulevardien varsille sekä uusille rakentamisalueille, esimerkkinä Malmin lentokenttä.

Kaavaehdotus on nähtävillä 29.1.2016 saakka. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytilassa Laiturilla (Narinkka 2) sekä Virka Infossa (Helsingin kaupungintalo Pohjoisesplanadi 11-13).

Tilaa ilmainen arviokäynti

Ota yhteyttä meihin ja onnistunut asuntokauppasi on saanut alkunsa

Lähetä viesti

Yhteystiedot

Ota yhteyttä
yhdeksäntoista plus kolmetoista numeroissa =